Työnohjaus

Työnohjaus

Työnohjaajana pohjaan EASEL-työnohjauksen ajattelumaailmaan ja menetelmiin. Viitekehystä tulee myös aikuiskasvatustieteen ja erityisesti Cerveron ja Wilsonin näkemyksistä. Työnohjaus voidaan toteuttaa perinteisenä keskusteluna, mutta siihen voidaan liittää luontoavusteisia harjoituksia solmujen ja oivallusten avaamiseksi. Työnohjaukseen voit tulla yksityisenä henkilönä, kun halut pohtia työtäsi, ratkoa haasteita tai kehittyä ammattilaisena. Usein työnohjaukseen tullaan työyhteisön kautta ryhmässä tai yksilöohjaukseen.

Pidempikestoisiin ryhmätyönohjauksiin kuuluu aina myös jokaisen yksittäisen ryhmän jäsenen yksilövalmennus (vähintään 1 kerta). Työnohjauksissa tapaamme 1,5 h kerrallaan satumaisen kauniissa Kuusistossa, Kauriinkartanon Helmi-huoneessa / puutarhassa. Työnohjauksen jälkeen voit halutessasi viettää tovin Kauriinkartanon alueella ja metsässä ja katsella eläimiä ja hiljentyä oman itsesi äärelle. Retki Kauriinkartanoon on voimauttava ja esteettinen. Se on kuin pieni retriitti arjen keskellä.

Ohjaajana olen vastuullinen. En koskaan ohjaisi asiakasta liian kuormittavaan tilanteeseen. Suunta kannattaa ottaa kohti helpotuksen tunnetta. Ohjauksessa kyselen, kuuntelen ja ideoin, mutta en koskaan neuvo tai tuputa.

 

Easel työnohjauksen viitekehyksenä

EASEL Training tulee sanoista Experiental Social Emotional Learning & Therapy. EASEL-ohjaaja – koulutus vahvistaa tutkitusti tilastollisesti merkittävästi osallistujien sosioemotionaalisia taitoja mittarina SREI (Schutte et al. 1998 EASEL ohjaaja – koulutus 2018-2019 materiaalin mukaan) sekä tietoisen läsnäolon taitoja mittarina MAAS (MacKillop J. & Anderson E. J. 2007 EASEL ohjaaja – koulutus 2018-2019 mukaan). EASEL lähtee periaatteesta, että tunnetaitoja ei voi varsinaisesti opettaa, vaan ne opitaan vuorovaikutuksessa sellaisten ihmisten (ja eläinten) kanssa, joilla on itsellään hyvät tunnetaidot ja sosiaalinen tilanneherkkyys. (EASEL ohjaaja –koulutus 2018-2019 mukaan.)

EASELin ohjauksen yleiset tavoitteet ovat vahvistaa itsetuntemusta, itsehallintaa, sosiaalista tilannetajua ja empatiaa, ihmissuhdetaitoja ja vastuullista päätöksentekokykyä (EASEL ohjaaja – koulutus 2018 materiaali). Empatiakyvyllä tarkoitetaan kykyä tunnistaa omassa kehossaan toiselta tarttunut tunnetila hänen tunteekseen ja kyetä asettumaan toisen ihmisen asemaan. Vastuullinen päätöksenteko edellyttää kaikkia aiempia tunnetaitojen osa-alueita eli kyse on hierarkisista taidoista. EASELissä ei unohdeta estetiikkaa. Tavoitteena on esteettisten, vaikuttavien kokemusten synnyttämä onnen tunne, joka toimii reittinä itsen ja toisten kokemiseen arvokkaana, rakastettavana ja merkityksellisenä, sekä polkuna kiitollisuuden ja myötätunnon kokemiseen (Lazarus & Lazarus 1996 EASEL-ohjaaja – koulutus 2018-2019 mukaan).

EASEL pohjaa teoriaansa neurotieteelliseen tutkimukseen. Neurotieteessä on havaittu, että aivojemme rakenne ajaa meitä vääjäämättä sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Meillä on tiivis kytkentä toinen toistemme aivoihin. Arkisetkin kohtaamiset säätelevät aivojen toimintaa ja muokkaavat tunteitamme. Mitä läheisemmissä väleissä olemme jonkun kanssa, sitä voimakkaammin tunteemme vaikuttavat toisiinsa. Tunteet siis tarttuvat ja sitä voimakkaammin, mitä läheisempi ihminen on. Tunteet tarttuvat fyysisesti ts. tunnistat tunteeni ja aikomukseni kehossasi – hankalaa, jos et erota toisilta tarttuvia negatiivisia tunteita omistasi. Tällöin väsyt, reagoit puolesta, siirrät eteenpäin, ihmettelet kurjaa oloasi työvuoron jälkeen jne. Pelko tarttuu erityisen tehokkaasti: evoluutio on katsonut, että on parempi hälyttää varmuuden vuoksi kuin tulla syödyksi.  (EASEL ohjaaja – koulutus 2018-2019 materiaalin mukaan. )

Meillä on vuorovaikutustutka, joka alati havainnoi tarvettamme taistella tai juosta pakoon. Kun kahden ihmisen hermoverkkojen välille syntyy yhteys, alkavat aivot tanssia samaa tangoa. Tunteilla puolestaan on kauaskantoisia vaikutuksia. Niiden lähettämät hormonitulvahdukset säätelevät fysiologisia toimintojamme. Ei siis ole saman tekevää kenen seurassa olet ja millaisessa ympäristössä. Vahvistavilla ja myönteisillä ihmissuhteilla on terveyttä edistävä vaikutus, kun taas kielteiset suhteet saattavat toimia elimistössämme kuin hitaasti vaikuttava myrkky. (Goleman 2007, 12-13.)

Ihmisen tunnekirjon voimakkaimmat reaktiot saa aikaan pelko ja aggressio. Onneksi myös ilo. Kun kohtaamme hermostuneita tai vihaisia ihmisiä, aivomme alkavat välittömästi kartoittaa tilannetta ja arvioida, onko näköpiirissä suurempiakin vaaratekijöitä. Keskiaivoissamme sijaitseva mantelitumake laukaisee taistelu- pako- tai jähmettymisreaktion. Yleisemmällä tasolla mantelitumake toimii kuin tutka, joka vaatii aivoja kiinnittämään huomiota kaikkeen uuteen, hämmentävään ja outoon. Mantelitumake tarkastelee automaattisesti jokaista tapaamaamme henkilöä selvittääkseen, herättääkö hän meissä luottamusta. Olemme evoluution kuluessa kehittyneet suojelemaan itseämme säilyäksemme hengissä. (Goleman 2007, 22-30 .)

Vuorovaikutustutkamme on kehittynyt huomaamaan pienetkin vaaran merkit ja tämä tapahtuu monesti tiedostamattomasti hämmästyttävällä nopeudella. Veikkaan, että monet työyhteisöongelmat eivät kumpuakaan ihmisten huonosta käytöksestä, vaan taustalla on tämä paljon hienosyisempi ilmiö ihmisen kyvystä havaita pienetkin ilmeiden vivahteet, jotka kertovat epäkunnioituksesta. Työpaikalla koetun epäkunnioittavan kohtelun vaikutuksia kognitiiviseen suorituskykyyn ja luovaan ongelmanratkaisukykyyn puolestaan on tutkittu ja näissä tutkimuksissa on todettu, että luovia ideoita syntyi vähemmän, kun ryhmää oli kohdeltu vähättelevästi. Kun siis halutaan tukea työyhteisön tehokasta toimintaa, tunne- ja vuorovaikutustaitavan toimintakulttuurin tukeminen on mitä ilmeisimmin hyödyllistä. (EASEL ohjaaja – koulutus 2018-2019 materiaali.)

EASELin teoreettinen viitekehys

EASELin teoreettinen viitekehys on integratiivinen. Pohjana on sosio-emotionaalinen oppiminen SEL (www.casel.org). SEL viitta yksilön kehitys- ja oppimisprosessiin, jossa lapset ja aikuiset kehittävät sellaisia tunne- ja sosiaalisia taitoja, jotka ovat välttämättömiä koulussa ja työpaikalla menestymiseksi sekä tasapainoisten ihmissuhteiden solmimiseksi. Tätä prosessia tukevaa ohjaustyötä kutsutaan yleisesti tunnekasvatukseksi ja aikuisten kohdalla tunnetaitovalmennukseksi. EASELin ohjauksen yleiset tavoitteet pohjaavat SEL:iin ja täten tavoitteena EASELissä on vahvistaa itsetuntemusta, itsehallintaa, sosiaalista tilannetajua ja empatiaa, ihmissuhdetaitoja ja vastuullista päätöksentekokykyä.

EASELin tutkimuksellisessa teoriapohjassa vahvasti vaikuttavia ihmiskäsityksen elementtejä ovat sosiaalinen neurotiede ja sen lähitieteet. Oppimiskäsitys on sosiaalikonstruktivistinen eli me emme ole pelkästään passiivisia tiedon vastaanottajia, vaan rakennamme aktiivisesti tiedon konstruktioita mielessämme ja yhdessä muiden kanssa. EASEL painottaa kokemuksellisen oppimisen filosofiaa. Kokemuksellisessa oppimisessa kouluttajat tarkoituksellisesti ohjaavat osallistujia aktiivisiin kokemuksiin ja suunnattuun reflektioon kasvattaakseen osallistujien tiedon määrää ja osaamista sekä kirkastaakseen heidän arvomaailmaansa, koska oppiminen ja muutos (asenteet, uskomukset jne.) tapahtuu tehokkaammin kokemuksellisen oppimisen kuin pelkän puheen avulla. (EASEL ohjaaja – koulutus 2018-2019 – materiaali.)

EASELin motivaatioteria on moderni itseohjautuvuusteoria SDT. SDT – motivaatioteorian (Self Determination Theory) ydinhuomio on, että autonomian, kompetenssin ja johonkin kuulumisen kokemuksia tukeva ympäristö tutkitusti edistää motivaatiota, aloitteellisuutta, sinnikkyyttä ja luovuutta. (Deci & Ryan 2001 EASEL ohjaaja –koulutus 2018-2019 mukaan.)

Ohjaustyön arvoja EASELissä puolestaan ovat dialogisuus ja sosiodynaaminen ohjaus. Sebastian Slotte (2001) kuvaa dialogia yhdessä ajattelun taidoksi ja yhdessä oppimiseksi. Dialogi on ajattelun taidon menetelmä ja ongelmanratkaisun metodi. Dialogin perusidea on kunnioittaa jokaista keskusteluun osallistujaa. Jokainen osallistuja tuo mukanaan omat ainutlaatuiset mielipiteensä, uskomuksensa, olettamuksensa ja näkemyksensä. Dialogi on uuden oivaltamista. Dialogin tarkoitus ei ole taistella erilaisten näkemyksien puolesta tai vastaan, vaan löytää yhteinen mielekäs tapa käsitellä niitä. Dialogissa pidättäydytään arvostelemasta, annetaan arvoa kaikille osallistujille, ajatellaan ja vaihdetaan näkemyksiä yhdessä ja uskalletaan kertoa oma näkemys. (Slotte 2001.)

Sosiodynaaminen ohjaus on R. Vance Peavyn tuoma käsite, joka pohjaa oivallukseen siitä, että jokapäiväinen olemassaolo on suhteissa oloa. Dynaaminen tulee kreikan kielen sanasta, joka viittaa jatkuvaan virtaukseen tai muutokseen. Sosiodynaaminen ohjaus on holistista ohjausta, jossa huomioidaan ihminen kokonaisuutena.

EASEL-tunnetaitovalmennuksen ohjaustyössä yhdistetään ratkaisu- ja voimavarakeskeistä ja systeemistä ajattelua, sekä elämys- ja Montessori – pedagogiikkaa. Tekniikat sisäisten arviointi-, oppimis-, ja muutos- ja vahvistusprosessien tukemiseen ovat mm. DDP – Kiintymyskeskeinen perheterapia, EFT tunnekeskeinen terapia, DKT dialektinen käyttäytymisterapia, HOT hyväksymisen ja omistautumisen terapia, systeeminen ajattelu ja perheterapia, ratkaisu- ja voimavarakeskeinen ajattelu ja terapia, mindfulness ja kuten sanottua elämys- ja Montessori – pedagogiikka. Kokemuksellisissa ja elämyksellisissä aktiviteeteissa hyödynnetään mm. taidemenetelmiä sekä eläin- ja luonto-avusteisuutta. Se, mitkä osa-alueet painottuvat kunkin EASEL – ohjaajan omassa ohjaustyössä riippuu kontekstista ja ohjaajan omasta viitekehyksestä sekä asiakkaan tavoitteista ja tarpeista.

 Tiedustele työnohjausta ja hintoja tarkemmin Mervi (mervi@kauriinkartano.fi tai p. 040 – 1989 913)
Lämpimästi tervetuloa!

 

TallennaTallenna

TallennaTallenna